tässä postauksessa esittelenkin naarasmarsuni ja kuvailen heidän erilaisia persoonallisuuksiaan. Minusta tuntuu, että usein ihmiset saattavat omakohtaisen kokemuksen puutteessa kuitata kaikki jyrsijät tietynlaisiksi, aina ne juoksevat vain karkuun tai vain syövät minkä kerkiävät. Olen tässä marsuillessani oppinut, että marsuja on varsin monenlaisia persoonallisuuksia! :D
Siskokset Nifra ja Nefi:
Nämä 14.9.2013 syntyneet typykät muuttivat luokseni Keravan Punaisesta Pallosta 6.11.2013 ja ovatkin ensimmäiset marsuni. Olin palavasti halunnut marsuja lemmikikseni jo 10 vuotta, kunnes resurssit/elämäntilanne antoi vihdoin myöden ja tästä se marsuelämäntapa sitten alkoi. Tai joku voisi sanoa, että papanantäyteinen elämä. :D Tytöt ovat risteytysmarsuja, taustalla ilmeisesti teddyä tai rexiä ja jonkinsorttista pitkistä Nefin pyllytöyhdön perusteella. :D Tytöt olivat aluksi pieninä aika arkoja, mutta kärsivällisen totutuksen myötä heistä tuli aivan ykkösmarsuni. Nifra tunnistaa nimensä ja on aina siellä missä tapahtuu ja Nefikin on aina aitauksen laidalla vastassa miua, ties vaikka saisi herkkuja! Nefi on oikea sylihirmu, tuntikausia viihtyy pitkänä rentona pötkylänä sylissä rapsuteltavana ja juttelee kovin samalla. Ihana karvahousunainen! *sydän*
Kiitos tästä kuvasta ystävälleni! Vasemmalla Nifra ja oikealla Nefi. Tämä kuva otettiin viime vuoden puolenvälin huitteilla, ovat tytöt siis jo aikuisia tässä ja seuraavissa kuvissa.
Abessiinialaiset Maailman Raparperi ja Maailman Yamaha-Kaahari:
Nämä rusettipitoiset kuikkupyllyt muuttivat 28.12.2013 luokseni ja edustavat hyvin sitä kuinka mussukoita voi abytkin olla! Rapsu on syntynyt 18.5.2013 ja Yamsu 11.9.2013. Alkuun nämä muruset eivät niin sylissäolosta välittäneet ja dramaattinen kuikutus/palosireenin matkimisääni pääsi erityisesti Yamsulta jos edes ajattelin kynsienleikkuuta! :D Yamsu on oikea draamamarsu. NIIN valittava äänensävykin hänellä aina, etten koskaan ole valittavampaa eläintä kuullut vaikka asiat olisivatkin ihan hyvin. :D Kuulemani mukaan hänen siskonsa on samanlainen.. :D
Yamsu täytti 11.9.2014 1v ja sai oman "synttärikakun", johon kuului puolikas paprika ja kurkunpaloja.
Relaus. Jos marsuilla olisi omat Kauniit ja Rohkeat niin Yamsu voisi mennä kaikessa dramaattisuudessaan sinne! :D Olisitte kuulleet kun hän vuosi sitten huusi juostuaan päänsä jumiin aitauksen ruudukkoon... Ja kun siihen hetki meni, että saatiin purettua ruudukkoa niin, että pää mahtui ulos.. :D
Self dark eyed white Gaia:
Tämä neiti on syntynyt 28.11.2013 ja saapui eloani ilostuttamaan tammikuussa 2014. Hän on hyvin lempeä marsu ja ainoa naaraistani, joka on saanut poikueen. Tämänkin poikue oli todella suunniteltu poikueen isän kasvattajan kanssa ja erittäin hyvä koti oli tiedossa kahdelle syntyneelle siskokselle jo ennen luovutusiän saavuttamista. Ihanaa kun kuulen heistä aina silloin tällöin kuulumisia! Tytöt muuttivat n. 6vk ikäisinä uuteen kotiinsa. Valkoinen urospoikanen jäi minulle, hänestä enemmän sitten kun on urosten esittelyjen aika.
Tässä Gaia on itsekin vielä aika nuori, noin 4kk.
Maitotuokio menossa ja Gaia ihmetteli mitä oikein kameran kanssa heilun. :D
Curly risteytys Almond's Fluffcharmer, eli Ritari:
Tämä 3.12.2013 syntynyt karvaturri muutti luokseni 1.2.2014. Hän matkasi Oulusta asti ensin yöjunalla Oulusta Tampereelle ja Tampereelta tuolloin 1.2 aamuna autolla haimme hänet luokseni. Ritari on lempinimestään huolimatta naaras ja hän on itseasiassa suurikokoisin naaraistani. Hän painaa noin 1100g ja tuo teddyä muistuttava karva tekee hänestä vielä suuremman oloisen. Erittäin sympaattinen ja arin kaikista naaraistani. Se kuulemma tosin on tälle roturisteytykselle/curlyrodulle aika tyypillistä.
Tästä kuvasta kiitos ystävälleni! Ritari on saanut jo ihan ulkonäkönsä perusteella aikamoisen faniköörin! :D
Irdinial Suuri, eli Iri:
Nyt tässä ajan saatossa on käynyt ilmi ihan eläinlääkärinkin toteamana, että Iri on sokea, kuuro ja hänellä ei ole poskihampaitakaan. Mikä tietysti kuulostaa todella hurjalta, mutta jos Irin näkisi livenä, niin hän käyttäytyy kuin normaali, iloinen marsu! Aktiivinen ja suurella ruokahalulla varustettu kuikuttelija. Hänelle täytyy vain vihannekset suikaloida erikseen, muuten syökin ihan normaalisti.
Punasilmäisyys marsuilla ei tarkoita, että kyseessä olisi jotenkin geeneiltään vaillinaisia marsuja, vaan punasilmäinen valkoinenkin on aivan yhtä vahva kuin muunvärisetkin. Tässä Irin tapauksessa on vain käynyt niin, että ilmeisesti hänet "kasvattanut" henkilö ei ole tiennyt, ettei roan+roan tai dalmatialainen+dalmatialainen -väriyhdistelmiä saa yhdistää keskenään kasvatusmielessä, tuloksena on neljäsosan poikasista vajaakehittyminen ja/tai aikainen kuolema. Yleensä siis geeneiltään epäonniset yksilöt kuten Iri kuolevat todella nuorena vajaakehittyneisyyden vuoksi, mutta eläinlääkärikin sanoi, että Iri voi jopa yllättää ja elää ihan hyvänmittaisen marsunelämänkin. Tietenkin häntä pidän erityisesti aina silmällä ja itseasiassa marsu on hyvin tottunut pääsemään joka päivä syliini, viimeistään illalla huhuilee häkistä "Heeeeiiii, olen täällä ja tahdon syliin!" jos en ole aiemmin ehtinyt. :D Vakiintunut käytäntö on myös, että iltaisin 21-23 välillä hän vetää noin 5min hepulikierroksen häkissä, iloinen ja energinen marsu kun on. *sydän*
Hän on päässyt potentiaalisia kavereitakin moikkaamaan, tässä Gaia.
Tässä erään päivän vihannestarjoiluja, jotka olivat marsuille menossa. Oikeassa yläkulmassa on Irin suikaloidut mussutettavat.
Seuraavaksi olisikin luvassa joko gerbiilieni tai urosmarsujeni esittely, katsotaan kumpi putkahtaa ilmoille ensin! :)
-Meri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pyydämme hyvää käytöstä anonyymeilta kommentoijiltakin, kiitos! :)